Joitakin kysymyksiä sikainfluenssasta (H1N1)

En ole infektiotautien asiantuntija, lääkistäkin on takana vasta kolme vuotta. Tässä kuitenkin omasta näkökulmastani vastauksia minulta kysyttyyn pariin kysymykseen. Katso lisää Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivustolta (THL).

Miten vakavasta taudista on mielestäsi kyse?

Yksittäisen sairastuneen henkilön kannalta sikainfluenssa/H1N1 ei tällä hetkellä vaikuta olevan tavallista influenssaa vakavampi tauti.

Kyseessä ei selvästi ole H5N1-viruksen ("lintuinfluenssa") tai SARSin veroinen kovin tappava tauti. European Centre for Disease Control kertoo 25.7.2009 päivityksessään, että maailmalla on raportoitu 159224 vahvistettua tapausta, joista 979 on johtanut kuolemaan (0.6% kuolleisuus vahvistetuista tapauksista, ei siis sisällä lieviä joita ei koskaan raportoida). EU/EFTA-alueella ainoat kuolemantapaukset toistaiseksi ovat olleet UK:ssa, Unkarissa (1 kpl) ja Espanjassa, joissa vahvistettujen tapausten kuolleisuus on ollut 2.6-2.1%. Tämä on tietysti valikoitunut aineisto ja siten vääristynyt: esim. Saksassa ja Suomessa kuolleisuus on toistaiseksi 0%). (ECDC)

Britanniassa sikainfluenssa on ylittänyt 2008-2009 tavallisen kausi-influenssan huipputason (THL), eli siinä mielessä tavallista influenssaa huomattavampi tauti. Ja leviää huomattavasti nopeammin kuin aiemmat influenssapandemiat (WHO).

Toisin kuin kausi-influenssat (joita on myös liikkeellä), sikainfluenssa ei vaikuta olevan erityisesti vanhusten tappava ongelma, mutta muuten riskitekijät (esim. perustaudit kuten keuhkosairaudet ja diabetes) ovat yhteneviä (WHO). Lisäksi liikalihavuus tai raskaus vaikuttavat altistavan vaikealle sikainfluenssalle.

Tilanne kehittyy koko ajan, joten kannattaa seurata tiedotusvälineitä. THL arvioi, että 100 000 joutuu sikainfluenssan takia terveyskeskukseen/sairaalaan ja yli miljoona suomalaista sairastuu (mm. Nelonen).

Onko rokote tarpeellinen/hyödyllinen/vahingollinen? Lasten kanssa mietin rokotetta kahteen kertaan: rokote vai mahdollinen
sairastaminen, kummassa suuremmat riskit sikaflunssasta kun kyse?

Sikainfluenssaa vastaan ei ole olemassa vielä täsmärokotetta, vaan se valmistuu näillä näkymin syksyn aikana. Sitä varataan Suomen koko väestölle ja se saapuu erissä. Rokotukset priorisoidaan, riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan ensin.

Seuraaville ryhmille suositellaan tavallistakin influenssarokotusta (näille ilmainen):

• yli 65 v
• 6-35 kk ikäiset lapset
• henkilöt, joilla esim. krooninen sydänsairaus, keuhkosairaus (keuhkoastma tai keuhkoahtaumatauti), tai diabetes
• Muut: katso taulukko Rokottajan käsikirjasta (THL)
  

Omasta puolestani suosittelen tavallista influenssarokotusta riskiryhmille. Muillekin suosittelen H1N1-täsmärokotetta kun se aikanaan tulee saataville: tehokas ehkäisy ikävään sairauteen (haitat itselle, läheisille ja yhteiskunnalle). Rokotetta odottaessa on hyvä noudattaa yleistä hygieniaa (THL) ja tervettä järkeä.

En olisi huolissani rokotusten haittavaikutuksista: katso "Rokotuksiin kriittisesti suhtautuvat asiakkaat" (THL).

En ole vielä rokotuttanut kaksivuotiasta poikaani mitään influenssaa vastaan, mutta se voisi olla paikallaan kun hänellä on astmataipumusta ja usein pitkiä ikäviä yskäjaksoja. En ehkä veisi häntä juuri nyt suuriin joukkokokoontumisiin sisätiloihin ilman hyvää syytä. Mahdollisesta päivähoidosta syksyllä en varmaankaan jättäisi häntä pois, jos työssäkäynti olisi siitä kiinni ja ellei päiväkoti siihen kehottaisi. 7-vuotias tyttäreni saa odottaa joukkorokotuksia.

Tietoa rokotteiden aikataulusta ja toimituksista (THL).

Muita tietolähteitä

Influenssapuhelin (vastauksia yleisiin kysymyksiin) on avattu taas: ma-pe klo 12-18 numerossa 0800 02277 (THL).

Englanniksi USA:sta (CDC).

Yleistä taustaa influenssapandemioista ennen sikainfluenssauutisointia (Terveyskirjasto).

Espanjantaudista
Ensimmäisen maailmansodan aikaan riehunut espanjantauti oli myös influenssa, aiheuttajana Influenssa A-viruksen alatyyppi H1N1 (samaa ryhmää kuin sikainfluenssa). Siihen sairastui kolmasosa maapallon silloisesta väestöstä, ja sairastuneiden kuolleisuus oli jopa 10-20% (!). Tautiin kuoli useampia ihmisiä kuin muuten sotaan siviilejä ja sotilaita yhteensä (Wikipedia, kirja Global Catastrophic Risks).

Olemme pyyhkimässä luonnon kovalevyä tietämättä, mitä se sisältää

Määrättyihin raja-arvoihin ja yksiulotteiseen hiilidioksidipäästömäärään perustuva "piipunpääympäristönsuojelu" on kallista, byrokraattista ja tavoitteensa kannalta tehotonta. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa verouudistusta.

Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus (VISIO) ja Suomen Luonnonsuojeluliitto (SLL) ovat julkaisseet näkemyksensä ekologisesta verouudistuksesta. Ne ovat molemmat mielenkiintoisia. VISIO:n on yleisluontoisempi, kun SLL:n paperi menee suoraan konkreettisiin muutosehdotuksiin veroprosentteineen. Se vaikuttaa kannatettavalta mallilta lähivuosiksi.

Pitemmällä välillä tarvitaan tarkempi kartoitus ekosysteemien tuottamien palvelujen (esim. kasvien pölytys, puhdas juomavesi, sateet, luontoperäiset lääkkeet) arvosta (niin pitkälle kuin se on mahdollista mitata), jotta biodiversiteettituhon kustannukset ja suojelun korvaukset pystytään kohdentamaan vielä paremmin. Muistatko Sternin ilmastoraportin, joka herätti maailman - lähinnä rahaa ymmärtävät - vaikuttajat ilmastonmuutokseen? No, Saksan hallitus (ympäristöministeriö)/G8+5/EU:n komissio laittoi vastaavassa mielessä alkuun Deutsche Bankin Pavan Sukhdevin luotsaaman selvityksen maapallon luonnon ekosysteemien tarjoamista palveluista ihmiskunnalle.

Ensimmäinen väliraportti on valmis: seuraa vapaasti käännettyjä otteita. Loppuraporttia varten on muuten vielä maaliskuun loppuun asti osittain auki kuulutus todisteita varten, johon organisaatiot ja asiantuntijat voivat toimittaa eri alojen tieteellistä näyttöä ekosysteemien ja biodiversiteetin taloudesta.

---

Olemme niin sanotusti pyyhkimässä luonnon kovalevyä ilman, että tiedämme mitä tietoja se sisältää.

"Ilmaston lämpeneminen saattaa hallita otsikoita tänään. Huomenna niitä hallitsee ekosysteemien huonontuminen." Corporate Ecosystems Services Review, WRI et al. Maaliskuu 2008

Jokaisen ihmisväestön hyvinvointi riippuu pohjimmiltaan ja suoraan ekosysteemipalveluista. Kuitenkin monet ympäristöstä saamamme hyödyt ovat jyrkästi pudonneet viimeisten 50 vuoden aikana, kun luonnon monimuotoisuus on vähentynyt dramaattisesti kaikkialla maailmassa.

Edellisen 300 vuoden aikana maailman metsäpinta-ala on supistunut noin 40%. Metsät ovat täysin kadonneet 25 maassa, ja toiset 29 maata ovat menettäneet yli 90% metsäpeitteestään. Väheneminen jatkuu. (FAO 2001, 2006)

On arvioitu, että ihmisen aiheuttama (antropogeeninen) lajien sukupuuttoon kuoleminen on 1000 kertaa nopeampaa kuin "luonnollinen" tahti, ts. tyypillinen maapallon pitkän aikavälin historiassa (Millennium Ecosystem Assessment
2005b)

Ekosysteemipalveluita ovat hyödyt, joita ihmiset saavat ekosysteemeistä. Esimerkkejä ovat ruoka, makea vesi, puu, ilmaston sääntely, suoja luonnonkatastrofeilta, eroosiolta, lääkeaineet ja virkistäytyminen.

... noin 60% tutkituista maapallon ekosysteemipalveluista ovat huonontuneet viimeisen 50 vuoden aikana, ja perimmäisenä syynä on ihmisen vaikutus (Millennium Ecosystem Assessment 2005c). Lisähuonontumista ennustetaan tulevina vuosikymmeninä, johtuen tekijöistä kuten väestön kasvu, muuttuva maankäyttö, talouskasvu ja globaali ilmastonmuutos. Johtavat kansainväliset taloudelliset järjestöt kuten Maailmanpankki sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen organisaatio (OECD) vahvistavat nämä huolestuttavat ennusteet.

Ei ole taloutta ilman ympäristöä, mutta on ympäristöjä ilman talouksia.

Tuore maailmanlaajuinen tutkimus paljastaa, että sadat lääkekasvilajit, joiden luonnolliset yhdisteet muodostavat perustan yli 50%:lle kaikista reseptilääkkeistä, ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Tämä johti asiantuntijoiden vaatimukseen toimista "tulevaisuuden maailmanlaajuisen terveydenhuollon turvaamiseksi" (Hawkins 2008).

Jos yritämme laskea yhteen aidon talouskasvun, joka seuraa positiivisesta tekniikan kehityksestä sekä investoinneista (joita kukaan ei kiistäisi), ja talouskasvun aiheuttaman luonnon palveluiden katoamisen, loppusumma olisi kyseenalainen. Itse asiassa, astumme kysymykseen arvojen mittaamattomuudesta.

Jos sovellamme 4%:n diskonttokorkoa yli 50 vuotta tarkoittaa se, että arvotamme tulevaisuuden biologisen monimuotoisuuden tai ekosysteemin hyötyä lapsenlapsillemme vain yhteen seitsemäsosaan sen nykyisestä arvosta, josta me nautimme! Jos eettisen lähestymistapamme mukaisesti lapsenlapsiemme sukupolvi arvostaa luontoa kuten meidänkin sukupolvemme, ja ansaitsee sen yhtä paljon kuin mekin, diskonttokorko tällaisten hyötyjen arvottamiseksi tällaisen ajanjakson yli tulisi olla nolla.

Länsimaiset vessanpöntöt paholaisen keksintö?

Kaikkea sitä Internetistä löytyykin.

Mm. tämän tutkimuksen mukaan kyykyssä ulostaminen onnistuisi nopeammin, täydellisemmin ja vaatien vähemmän ponnistamista kuin istualtaan. Tästä voinee aika luonnollisesti arvella, että ummetus ja peräpukamat voisivat helpottua. Tässä sivusto, jolle eksyessäni löysin ajatuksen alunperin. Sivusto vaikuttaa sisältävän aika paljon huuhaata, ehkä jonkun kullanmurusenkin.

Asiasta on tehty ilmeisen vähän tutkimusta.

Olenko hyvä sijoittaja? (+ kehitysapuvinkki)

Olen säästänyt enempi tai vähempi pitkäjänteisesti pörssiosakkeisiin alkaen vuodesta 1998. Vuosituhannen vaihteen IT-kupla ryösti minut syövereihinsä myös palkkatyön muodossa, mutta aika hurjalta tuo meno näyttää kun nyt pitkästä aikaa uskalsin tutustua kirjanpitooni siltä ajalta. Tarkoitukseni oli katsoa, kuinka hyvin olen pärjännyt indeksille, ts. olisiko minun kannattanut laittaa vain rahat johonkin passiiviseen osakeindeksiin joka seuraa suoraan esim. koko maailman osakeindeksin kehitystä, jolloin ei olisi tarvinnut miettiä mitä osakkeita ostaa/myy ja milloin. Indeksisijoittamisen suosio on lisääntynyt viime aikoina, enkä yhtään ihmettele etenkin kun verrataan tavallisiin rahastonhoitajan hoitamiin aktiivisiin rahastoihin ja niiden suuriin palkkioihin ja useimmiten indeksiä huonompaan tulokseen. Katso lisätietoa indeksisijoittamisesta Seligsonin sivuilla. Järkeenkäypää, suosittelen tutustumista kaikille vaikka haluaisikin ymmärtää markkinoista jotain. Itse olen halunnut toistaiseksi käyttää liikenevät pennoseni suoriin osakesijoituksiin, mutta aikaahan se vie eikä usein ole sen arvoista. Toisaalta saan ihan itse päättää mihin rahani käytän. Siitä puheenollen, jos haluat tehdä tehokasta ja ihmisiä aktivoivaa ja hyväntekeväisyyttä, tutustu tähän mielestäni aivan erinomaiseen ideaan. Suoria mikrolainoja kehitysmaihin; sinne meni suuri osa antamistani tämänvuotisista joululahjoista.

Takaisin osakkeisiin. En jaksanut verrata vielä indekseihin, mutta seuraavassa vuosittaiset prosentuaaliset tuottoni. Mittari on Internal Rate of Return - periaatteessa se on sijoituksen tuotto, joka ottaa huomioon missä vaiheessa vuotta sijoitukset tai tuotot tapahtuvat ja sitä voi siis käyttää eri sijoitusstrategioiden vertailuun. Siinä on toki puutteensa kuten Wikipedian artikkeli esittää.

Vuosi ja IRR%
1999: 491.90 % (alkoi jo 22.10.1998)
2000: 90.03%
2001: -84.88%
2002: -55.13%
2003: 41.63%
2004: 47.51%
2005: 36.07%
2006: 12.97%
2007: 63.44% (24.12. asti)
Koko aika: 13.65%

Eipä ihme, että IT-kupla villitsi minut ja monen muunkin. Osallistuin Telecom Finlandin (nykyisen Soneran) henkilöstöantiin, mikä etupäässä aiheutti tuon hurjan alun. Suurimmat tappioni (aivan järkyttäviä munauksia ilman riskinhallintaa tai edes hajautusta) tein SSH:lla, joka oli silloin pari-kolme vuotta myöhemmin myöskin työnantajani.

Todellakin, joka ikisessä peruskoulussa pitäisi opettaa jokaiselle oppilaalle perusasiat rahankäytöstä ja myöskin sijoittamisesta pörssiin. Ja jos ei koulussa niin viimeistään välittäjältä tiliä avatessa.

Avslöjandena i tv om brister i åldringsvård

Avslöjandena i tv om brister i vård på åldringshem fick Vanhanen att ömma för vårdpersonal. Han ser avslöjandena som ett tecken på att finländarna inte känner till åldringsvårds basfakta.

- De gamla kan bli sjuka och dö även om de sköts bra. Om man smyger sig in kan man få bilder på döda seniorer innan husfolket hunnit städa bort dem. Granskningar har dessutom visat att det som ofta är orsak till verklig vanskötsel är att skötarna mår dåligt.

Ajattele mitä syöt. Itse valitsen luomua tai pyydän kohtuudella luonnosta.

www.tehotuotanto.net
Hufvudstadsbladet

Tietoisia unia

Huomenna on interaktiivinen luento aiheesta uni ja vuorokausirytmit. Olen lueskellut aiheesta oppikirjaa (Bear: Neuroscience, 2007 - on kirjoitettu aika monisanaisesti mutta toisaalta helppolukuinen) ja artikkeleita. Muistin, että olen joskus nähnyt "selkounia" (lucid dream), ja kaivoin niistä lisää tietoa.

Ihminen voi kesken unen tajuta, että ahaa näenkin unta. Ja sitten vaikuttaa unensa tapahtumiin. Minulle näin kävi muutaman kerran.

1. Tajuttuani näkeväni unta, "käskin" maisemassa olevan talon nousta ilmaan. Ja kyllähän se nousi. Taisin herätä heti tämän jälkeen innostuksen johdosta.
2. Olin unessa kaverin seurassa. Tajuttuani olevani unessa, "käskin" häntä kirjoittamaan nimensä omaan kengänpohjaansa.
3. Hämärämpi muistikuva, mutta ollessani unessa splättäämässä (paintball-peli) koin pystyväni ammuskelemaan haluamiini suuntiin.

Näistä unista on jo useampi vuosi, mutta nyt voisin kokeilla taas. Tietoisten unien näkemistä voi harjoitella. Itse käytin sitä, että toistelin mielessäni päiväsaikaan haluavani ensin herätä heti unen jälkeen muistaa uneni. Sitten kun aloin muistaa uniani, halusin vielä tajuta olevani unessa. Tavaksi voi ottaa "todellisuustarkistuksien" tekemisen aina esim. kätensä rannekkeen nähdessään. Todellisuustarkistus voi olla vaikka itsensä nipistäminen. Hereillä se sattuu, unessa ei.

Yleistajuista tekstiä suomeksi:
Wikipedia: Selkouni
Ilpo Kojon artikkeli Skeptikko-lehdessä 4/1998

Yleistajuista tekstiä englanniksi:
Wikipedia: Lucid dreaming
Wikikirja aiheesta

Tieteellisiä artikkeleita ja katsauksia:

Purcell et al.
Dream Self-Reflectiveness as a Learned Cognitive Skill
Sleep 9(3):423-437, 1986.

Lucid Dreaming: Psychophysiological Studies of Consciousness during REM Sleep
by Stephen LaBerge, Ph.D
Saatavilla www.lucidity.comista

Dreaming and the brain: Toward a cognitive neuroscience of conscious states
J. Allan Hobson a1 , Edward F. Pace-Schott a1 and Robert Stickgold a1
abstrakti

PierCarla Cicogna and Marino Bosinelli
Consciousness during Dreams
Consciousness and Cognition 10, 26–41 (2001)
doi:10.1006/ccog.2000.0471, available online at idealibrary.com

Säilyttäisitkö aivosi Venäjällä?

Tänään oli aika aivopainotteinen päivä. Ensin useampi tunti valmistavia tehtäviä ja sitten aivodissektio, vaikka ei siellä tarvinnut itse veistä käyttää. Homma toimi jouhevasti, kun leikkeet oli tehty valmiiksi, rinnakkaisia työpisteitä oli useampi ja meidän opiskelijoiden tehtävä oli vain tunnistaa vaaditut rakenteet. Postuumi kiitos kaikille ruumiinsa lääketieteen hyväksi testamentanneille.

Etanoli-formaldehydi-glykoli-odoranteissa kiirehdin sitten keskustaan tapaamiseen, jossa venäläisen Kriorusin Danila Medvedev oli kertomassa toiminnastaan. Kriorus aloitti vuonna 2005 ja on ilmeisesti ensimmäinen Yhdysvaltain ulkopuolella toimiva kryoniikkayritys. USA:sta löytyy Alcor Life Extension Foundation ja Cryonics Institute. Kryoniikan perusajatus on säilyttää ruumis (erityisesti aivot) kuoleman jälkeen hyvin alhaisessa lämpötilassa esim. nestemäisessä typessä biohajoamisen ja lisävaurioiden estämiseksi, aina siihen asti kunnes teknologia on kehittynyt riittävästi henkilön herättämiseksi ilman alunperin kuolemaan johtanutta syytä kuten sairautta. Erityisesti tämä loppuvaihe on tietysti vielä hc-scifiä, mutta en itse näe tälle periaatteellista estettä. Oma kysymyksensä on mahdolliset jäähdytysvaiheen vauriot. Katso myös Neurosuspension Wikipediasta.

Eli tänä päivänäkin ihminen tavoittelee sitä mitä jo vuosituhansien ajan, ikuista elämää. Hyvän tiedon - eli kyvyn suunnitella tulevaa - mukana Homo Sapiensille tuli myös paha tieto eli tieto omasta kuolevaisuudesta. Kivikauden ihmiset hautasivat ruumiit ja laittoivat tavaraa mukaan tuonpuoleiseen, egyptiläiset balsamoivat ne (mutta heittivät aivot menemään), monoteistiset uskonnot laskevat hengellisten asioiden varaan, transhumanistit taas modernin teknologian. Buddhalaiset saavat muutenkin liikaa elämiä joten taitavat pyrkiä pois koko ikävästä kärrynpyörästä.

Yleisvaikutelma Kriorusista oli kyllä odotuksiin nähden ihan positiivisen asiallinen. Puitteet ovat niukemmat kuin isommilla tekijöillä, toisaalta niin on kustannuskin (pelkät aivot): kertamaksuna 100 000 dollaria vs. alle 10 000 euroa. Suomalaisia saattaa kiinnostaa, että he suunnittelevat vainajien käsittelytoiminnan laajentamista Suomeen.

Ennustan, että kryoniikkapalveluiden markkinat tulevat kasvamaan voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä.